Aloitin lintuharrastuksen 1970-luvulla Helsingin Lauttasaaressa koulussa toimineen Hemppo-kerhon puitteissa. Nuoruusvuosien jälkeen aktiivisessa harrastuksessa oli taukoa, mutta 2000-luvun alun jälkeen olen taas harrastanut aktiivisemmin. Retkeilen säännöllisesti lähikohteissa kuten Espoon Laajalahdella, Helsingin Lauttasaaressa ja Kirkkonummella. Keväisin seuraan arktikaa itäisellä Suomenlahdella. Lisäksi käyn vuosittain muutamalla lintupainotteisella matkalla. Mieluisia matkakohteita ovat kotimaan kohteiden lisäksi esimerkiksi Viro ja Espanja.

Olen vuonna 1996 syntynyt turkulainen lintuharrastaja. Harrastukseni kulmakiviä ovat spontaaniretkeily ja rengastaminen lintuasemilla.

Olen paljasjalkainen helsinkiläinen, joka on kierrellyt pääkaupunkiseudun lintupaikkoja 13-vuotiaasta asti. Käytännössä olen Hangon Lintuaseman kasvatti, mikä on toiminut omalla kohdalla lintuharrastuksessa vahvana suunnannäyttäjänä. Miehitysvuorokausia on kertynyt yli 750 vuorokautta eri lintuasemilta suomesta sekä ulkomailta. Näinä päivinä tulee käytyä eri puolilla Eurooppa, Afrikkaa, Itä-Siperiaa sekä Aasiaa määritystietoutta kartuttamassa. Samoilta alueilta tulevia lajeja on tietenkin mielenkiintoista nähdä myös suomessa ja käynkin kuittaamassa yleensä määrityksellisesti haastavat tai muuten mielenkiintoiset lajit. Lintujen yksityiskohtien kuvaaminen rengastuksen ohella sekä lintujen äänittäminen on täyttänyt viime vuosina retkeilystä pääosan. Näin voin pähkäillä myöhemmin sitä mitä en heti tilanteessa ole tajunnut katsoa tai kuunnella.

Olen 1983 syntynyt lintuharrastaja, ja sain lintuharrastuksen äidinmaidossani. Tärkeitä retkeilykohteita minulle ovat Helsingin Vanhankaupunginlahti sekä Kirkkonummen Rönnskärin lintuasema. Nautin myös ihan tavallisista sponderetkistä, ja olen kiertänyt mm. Pohjois-Karjalaa vuosikausia. Erityisiä kiinnostukseni kohteita ovat tällä hetkellä vaikeasti hahmotettavat lajiryhmät, molekyylitaksonomia sekä eurooppalaisten ”tavallisten lajien” alalajit. Harvinaisuusmielessä sieniharrastus on merkittävä osa vapaa-aikaani.

Lintuharrastukseni alkoi luontokuvaamisesta vuonna 1980, tällöin kuvauskohteeksi alkoi valikoitua linnut. Harrastuksen alkuaikoina tuli vietettyä aikaa myös lintuasemilla ja valvottua yöt rengastaen lintuja. Kiihkein bongausvaihe itsellä sijoittui 80- ja 90-luvulle. Nyt hoidan lähinnä elikset, enkä niitäkään enää hampaat irvessä. Toki muitakin pinnoja lasken, mutta bongaan melko valikoiden. Mieluummin hieno lintupäivä ulkosaaressa, kuin istuen autossa.   Nykyisin retkeily suuntautuu Salon ja Kemiönsaaren alueille. Retkipäiviä kertyy kuitenkin mukavasti, rapiat 300 päivää vuodessa. 80-luvulta tähän asti on jatkunut myös vuosittaiset linturetket ulkomaille. Samaten kamera roikkuu nykyäänkin aina mukana retkillä.

Olen syntynyt vuonna 1989 ja lähtöisin Kuusamosta, jossa nuorena poikana aloitin lintuharrastuksen. Nykyään asun Helsingissä. Lintuharrastuksen suhteen olen kaikkiruokainen ja yritänkin pitää harrastukseni monipuolisena: linturallien intensiivisyys sytyttää aina, kameraa ulkoilutan toisinaan ahkerastikin, rengastusta tulee harjoitettua pienimuotoisesti lähinnä pesivien pöllöjen ja petolintujen parissa pohjoisessa. Bongausinto on kasvanut viime vuosina ja nykyään liikahdan lähinnä elisten tai muuten mielenkiintoisten harvinaisuuksien perään lähialueille.

Harrastus alkoi syyskuussa 1991 Hangon Vedagrundetilla, aktiivikauden hiipuessa 2000-luvun alussa ja jatkuen jälleen intensiivisemmin vuodesta 2018. Retkeilen mieluiten Suomenlahden rannikolla, saaristossa, tuntureilla ja sisämaassakin, jos satun luonnontilaiseen metsään. Lintujen osalta ei ole rajoitteita: minua kiinnostaa kaikki. Pinnojen suhteen muu elämä rajoittaa kuumimpia lähtöjä – tai parhaimmassa tapauksessa ei.

Lintuharrastukseni alkoi 70-luvun lopulla linnunmunien keräilyllä. Nopeasti siirryin kuitenkin lintujen havainnointiin Nokialla toimineen luontokerho Marteksen kautta. Alkuaikoina retkeily painottui Pirkanmaan lisäksi Porin lintupaikoille ja Virolahdelle. Nykyään retkeni harvoin suuntautuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Elikset olen yrittänyt bongata ensimmäisessä aallossa. Muita pinnoja olen hoidellut aina sen hetkisen fiiliksen ja perhe- ja työelämän rajoitusten puitteissa.

Olen oululaislähtöinen 1988 syntynyt lintuharrastaja. Nykyisin asun Helsingissä. Harrastuksen aloitin Kempeleenlahden ja Liminganlahden lintupaikoilla jo alakouluikäisenä. Aktiiviharrastus jatkui Kuusamossa viime vuosikymmenen lopulla. Nykyisin bongaan sen minkä ehdin monenlaisille listoille. Sydäntä lähellä on niin ekosponderetkeily kuin lintujen kuvaaminenkin.

Olen plus nelikymppinen, lähes koko ikäni lintuja harrastanut, aina enemmän tai vähemmän myös bongannut parikkalalainen. Pinnoista sydäntä lähinnä ovat spondet, WP- ja Maailmanpinnat sekä Siikalahtipinnat, mutta lähes kaikenlaista tulee listattua. Yhdistystoimintaa on tullut tehtyä Bongariliiton lisäksi niin PPLY:ssä kuin EKLY:ssäkin ja jo vuosia olen toiminut eräänlaisena Itä-Suomen tietotoimistona muualta aina mukavan säännöllisesti näille nurkille suuntaaville bongareille.

Vuodesta 1979 asti lintuja harrastanut, jyväskyläläissyntyinen, sittemmin päijäthämäläistynyt ja jälleen Jyväskylään palannut aito sisis, jolla Suomen eliksissä on matkaa 400:aan vielä vaikka kuinka monta lajia, mutta WP-listalla katkesi 750 pinnaa vuonna 2018. Hiukan laiska bongaamaan, ja retkeily onkin ulkomaanreissuja lukuunottamatta hyvinkin paikallispainotteista tällä hetkellä. Mukaan on ujuttaututunut viime vuosina myös kuvaaminen ja kiinnostus kaikkeen muuhunkin luontoon on laajentunut.

–